Metalheimin levyarvioista on tähän mennessä vastannut Aki Nuopponen. Koska myös meillä peräänkuulutetaan monimuotoisuutta, jonkun on syytä tarttua härkää sarvista, ettei kaikki arviot ole, you know, Akin musaa. En ole koskaan ajatellut, että minun mielipiteelläni jostain albumista olisi varsinaisesti väliä ja totuus on se, että Rancidin …And Out Come The Wolves on ainoa täydellinen albumi Reign […]
Yhdysvaltalainen Austin Lunn on tehnyt jo pelkän Panopticon-nimen alla niin monta ja vaikuttavaa albumia, etten tähänkään päivään mennessä ole kyennyt paneutumaan niihin kaikkiin niiden ansaitsemalla keskittymisellä. Kyse ei ole siitä, etteivät Panopticon-albumin vetäisi puoleensa, vaan oikeastaan täysin päinvastaisesta voimasta. Jokainen kuulemani Panopticon-albumi on ollut niin kokonaisvaltainen kokemus, että niiden maailmoissa haluaa viettää paljon aikaa, kiirehtimättä […]
Kirjakauppa Laterna Magicaan astuminen on kuin astuisi mennesseen maailmaan tai Harry Potter -elokuvaan. Lähes 40 vuotta sitten perustettu antikvariaatti ja taidetila Helsingin Kruunuhaassa huokuu jotain sellaista aikaa, jota on vaikea nykyään enää löytää. Kaupassa voisi viettää tunteja etsien, tutkien, selaillen tai vain rauhoittuen ja siellä tekee mieli puhua vähän hiljaisemmalla äänellä, kuin kirjastossa. Kahdeksan vuotta […]
Viisitoista albumia göteborgilaista Evergreyta tuntuu hirvittävän suurelta määrältä siihen nähden, että yhtye tuntuu vielä tänäkin päivänä tuoreelta tapaukselta. Tämä johtunee siitä, että bändi kaappasi allekirjoittaneen hyppysiinsä jo kolmannen albuminsa, In Search of Truthin (2001) aikoihin. Siitä asti Evergrey on ollut itselleni yllättävänkin kaksijakoinen bändi, jonka tuotannosta noin puolet ovat hyviä ja toinen puolikas vähemmän toimivia […]
Vaellan paikassa, joka on kuin toisesta maailmasta peräisin. Ympärillä näkyville asioille ei löydy sanoja, jotka tekisivät niille kunniaa. Joka puolella on veistoksia ja muotokuvia, jotka ovat kuin ikkuna menneeseen ja tulevaan. Vaikka hetken tuntuukin siltä kuin olisin paikassa, jossa maailmanlopusta on kulunut jo vuosikymmeniä ja henkiä vaeltaa yhä kaikkialla, olen oikeasti Siurossa, Ossi Somman Veistospuistossa. […]
Mastodonin yhdeksäs albumi on yksi niistä levyistä, jonka ylle heittäytyi menetyksen ja kuoleman varjo jo ennen kuin musiikkia oli kuultu sekuntiakaan. Laulaja-kitaristi Brent Hinds ehti lähteä bändistä puolisentoista vuotta sitten, keväällä 2025, mutta vielä vakavampaa on se, että hän menehtyi hieman yli vuosi sitten. Tuo oli se piste, kun kaikki Mastodonin kuulijat joutuivat oikeasti jättämään […]